Tiivistelmän esikatselu
Aristoteleen Sääopin Ihmeet: Luonnon Vähemmän Täydellisen Järjestyksen Syväsukellus
Moikka! Tänään sukellamme johonkin tosi siistiin, jatkaen siitä mihin jäätiin luonnon perusasioiden ymmärtämisessä. Ollaan jo pureskeltu universumin peruspalikoita, luonnollisia liikkeitä ja tähtien sekä planeettojen järjestystä taivaalla. Oltiin jopa juteltu elementeistä – tiedäthän, maa, ilma, tuli ja vesi – ja miten ne muuttuvat toisikseen, johtaen asioiden syntyyn ja tuhoutumiseen. Aikamoista settiä, eikö? Mutta Aristoteles, se alkuperäinen filosofi, jonka ajatuksia tässä kanavoidaan, huomauttaa, että hänen suuressa pohdinnassaan on vielä pala käsiteltävänä. Tämä seuraava osa on se, mitä melkein kaikki ennen häntä kutsuivat meteorologiaksi. Nyt kun kuulet sanan 'meteorologia', ajattelet varmaan sääennusteita, vai mitä? Sadetta, aurinkoa, pilviä, tuttua juttua. Ja joo, se on osa sitä, mutta Aristoteleen näkökulma on paljon laajempi ja
Mitä Tässä 'Meteorologian' Sekamelskassa Oikein On?
Minkälaisia asioita siis kuuluu Aristoteleen meteorologisen sateenvarjon alle? Valmistaudu, sillä kyseessä on villi kyyti: Linnunrata: Jep, se utuinen valokaari, joka levittäytyy yötaivaalle. Aristoteles halusi selvittää, mistä siinä oli kyse. Komeetat: Ne tuliset, kiitävät vierailijat, jotka ovat säikäyttäneet ja kiehtoneet ihmisiä vuosituhansia. Mitä ne ovat? Mistä ne tulevat? Meteorit (Tähdenlennot): Ne lyhytaikaiset valojuovat, joita näemme vilahtavan taivaalla. Ovatko ne taivaallisia? Ilmakehällisiä? Jotain muuta? Mutta siinä se ei lopu. Hän on myös superkiinnostunut ilman ja veden yhteisistä ominaisuuksista – eli niiden luonteesta ja käyttäytymisestä. Tässä homma alkaa lähestyä sitä, mitä pidämme säänä ja ilmastona: Ilman ja veden vuorovaikutukset: Miten nämä kaksi elementtiä vaikuttavat toisiinsa? Mitä