Tiivistelmän esikatselu
Psykologia ja pelotteen syvällinen tarkastelu: Miksi uhkaukset joskus kääntyvät itseään vastaan
Hei tyypit! Olen perehtynyt todella kiehtovaan kirjaan nimeltä "Psychology and Deterrence" (suom. Psykologia ja pelotteen), jonka ovat kirjoittaneet Robert Jervis, Richard Ned Lebow ja Janice Gross Stein. Tiedäthän, miten usein ajattelemme kansainvälisistä suhteista armeijoiden, ohjusten ja siitä, kuka ketäkin bluffaa, näkökulmasta? No, tämä kirja kääntää sen päälaelleen ja sanoo: "Hetkinen, tämä on paljon monimutkaisempaa kuin luulettekaan!" Se väittää, että perinteinen tapa ajatella pelotteesta – eli toisten pelottelu tekemään haluamamme uhkailemalla – perustuu usein melko hatariin oletuksiin siitä, miten ihmiset todella ajattelevat ja käyttäytyvät, varsinkin tiukassa tilanteessa. Ajattele asiaa: meillä on tapana olettaa, että johtajat ovat kuin superrationaalisia robotteja, jotka punnitsevat kustannuksia ja hyötyjä täydellisesti. Mutta
Kirjan ydinargumentti: Pelote ei ole vain keppejä ja porkkanoita
Kirjan kustantajan kuvaus osuu naulan kantaan: kirja paljastaa pelotestrategian "piilotetut ja yleensä yksinkertaistetut oletukset". Oletamme, että jos näytämme tarpeeksi voimaa ja esitämme uskottavan uhan, toinen osapuoli perääntyy. Yksinkertaista, eikö? Väärin. Jervis, Lebow ja Stein väittävät, että tämä näkemys jättää huomiotta psykologian ratkaisevan roolin. Kyse ei ole vain siitä, mitä kykyjä sinulla on, vaan siitä, miten ne kyvyt havaitaan, miten uhka tulkitaan ja miten toisen osapuolen päätöksentekijä tuntee ja ajattelee. He vastustavat voimakkaasti ajatusta, että kansainväliset toimijat olisivat aina rationaalisia hyötyoptimoijia. Sen sijaan he korostavat, miten tekijät kuten kognitiiviset vinoumat, tunteet, byrokraattinen politiikka ja johtajien omat henkilökohtaiset historiat ja u